Iltalukio kameran takaa

Turun iltalukiossa vietetään MAAHANMUUTTAJIEN VIIKKOA

23.3-25.3.2009 Turun iltalukiossa vietetään MAAHANMUUTTAJIEN VIIKKOA.


Roja on kotoisin Afganistanista.

Vadim kertoo ukrainan kielestä suomalaisille opiskelijoille

Li kertoo kiinan kielestä ja Kiinan kulttuurista.

23.3- 25.3.2009 Turun iltalukiossa MAAHANMUUTTAJIEN VIIKKO

Tervetuloa viettämään Turun iltalukioon MAAHANMUUTTAJIEN VIIKKOA!
23.3- Lukiolaisten maahanmuuttajien päivä. Luokka 215 klo 16.15.
Maanantain ohjelma saattaa olla seuraavia kokonaisuuksia sisältävää tai sitten lukion opiskelijat Li, Vadim ja Mireille yllättävät vieläkin mielenkiintoisemmalla ohjelmalla. Kolmikko voi hyvinkin lukea kirjallisuuskatkelmia kiinaksi, ukrainaksi ja ranskaksi. Heidän kertomisiensa kautta saattavat hahmottua erot ja yhtäläisyydet toisaalta heidän kotimaansa ja toisaalta Suomen opiskelukulttuurissa. Mielenkiinto on taattu.
24.3- Oma maa mansikka- diaesityksiä ATK- luokassa 310 klo 15.00.
25.3- Kirjailija Riadh Muthana vierailee Turun iltalukiossa. Luokka 409 klo 16.00.
Lisätietoja: Jelena Virronen, p.0505418659
jelena.virronen@turku.fi

Onko suomen kieli sittenkään maailman vaikein kieli?

Muistan jo 1980-luvulta muodikkaan sanonnan, joka kertoi suomen kielen olevan maailman vaikein kieli. Tietysti suomalaisesta tai vaihtoehtoisesti suomalaistuneesta se tuntuisi hienolta, kun voi sanoa vaikkapa lauseen: ”Osaan maailman vaikeinta kieltä.” Suomen kielessä on tietysti omat hankaluutensa, kuten on kaikissa maailman kielissä. Käytännössä suomi ei ole sen vaikeampaa kuin mikään muukaan kieli tai sitten se on vaikea kieli. Oikeasti vaikeuden tai helppouden tunnun saa aikaan se, mistä kielen oppija on lähtöisin tai mitä kieliä hän on elämänsä aikana opiskellut. Jos kielistä innostunut mies tai nainen on opiskellut suomen sukukielistä vaikkapa viroa, ei sujuvan suomen kielen oppiminen ole vaikeaa. Tällöin opetuksen seuraaminen ja tehtävien tekeminen on jo riittävä keino oppia kieli. Kielen oppiminen on toisenlaista, jos oma äidinkieli on hyvin erilainen kuin suomen kieli. Tällöin pitää seurata opetusta, tehdä tehtävät, mutta harjoitella vielä lisääkin. Puhumaan suomea kyllä oppii – niin myös kirjoittamaan. Kirjoittamisen oppiminen saattaa kuitenkin vaatia paljon aikaa. Kun aloitin syksyllä opettamaan Turun iltalukiossa S2-kursseja, huomasin, että vaikeimmat asiat liittyvät usein astevaihteluun (kampa – kamman), pitkän ja lyhyen vokaalin merkitsemiseen (tuli – tuuli) ja kaksoiskonsonantteihin. Minut on pari kertaa syksyn aikana ”haluttu tappaa” vaikka hyväsydämisten henkilöiden halu oli oikeasti vain ”tavata minua”. Sanamuodoiltaan ”tappaa ja tapaa” ovat niin lähellä toisiaan, mutta merkityseroltaan kuitenkin niin kaukana.Halu oppia kirjoittamaan suomen kieltä on usealle maahan muuttaneelle naiselle ja miehelle täyttä totta. ”Ole kärsivällinen, tee tehtävät ja älä vieläkään anna periksi” ovat ne niksit, joiden avulla opitaan suomen kieltä tai mitä tahansa vierasta kieltä. Suomen kielessä on helppojakin asioita paljon: sanat äännetään lähes aina samoin kuin kirjoitetaan; sanajärjestys on varsin vapaa; sanojen kieliopillista sukua ei tarvitse miettiä, kun niitä ei ole... Olkaa innokkaita ja halutkaa edelleenkin oppia suomen kieltä! Kun olet ollut ahkera ja olet oppinut suomen kielen, voit itsekin alkaa sanoa osaavasi maailman vaikeinta kieltä – vaikka ei se minullekin jo 80-luvulla kerrottu väite maailman vaikemmasta kielestä taida sittenkään olla totta.
Perttu Päkkilä, Turun iltalukion S2-opettaja

Opiskelu kannattaa aina

Tule sinäkin opiskelemaan Turun iltalukioon!










Turun iltalukio on aikuisille tarkoitettu toisen asteen oppilaitos, jossa voi suorittaa peruskoulun
ja lukion päättötutkinnon, ylioppilastutkinnon tai yksittäisiä aineopintoja. Ylioppilaaksi valmistuneetkin voivat jatkaa opiskelua aineopiskelijoina! ALOITA, JATKA, TÄYDENNÄ! OPISKELU KANNATTAA AINA.
Jos olet ulkomaalainen ja haluat suorittaa peruskoulun, ota yhteyttä peruskoulun ryhmänohjaajaan. p.0505418659, el.virronen@hotmail.com

Suomalaisuus vei mennessään

Pikku Elina ja hänen veljensä viihtyvät hyvin vanhempiensa sylissä.

Elina on syntynyt Inkerinmaalla. Hänen äitinsä Lempi ja isänsä Juho(Ivan) eivät aikoneet silloin muuttaa Suomeen. Peruskoulun jälkeen Elina pääsi opiskelemaan Hatsinan pedagogiseen opistoon luokanopettajaksi ja Viroon muuttaessa opiskeli kasvatustiedettä Leningradin pedagogisessa yliopistossa. Viron itsenäistymisen jälkeen Elina aloitti opiskelun Tallinnan pedagogisessa yliopistossa, koska viron kielen opettajista oli kova pula.
1900-luvun lopussa inkerinsuomalaisia asui maailmassa 75000-80000 ja he asuvat eri puolilla maailmaa. Viimeisten 10 vuoden aikana inkerinsuomalaisten määrä Suomessa on kasvanut, heitä on noin 20000. Inkerinmaalla asuu noin 10000 inkerinsuomalaista. Suomalaisia asuu yhtä paljon Karjalassa. Inkerinmaa on Suomenlahden ja Laatokan välissä sijaitseva alue, jolla on asunut suomensukuisia kansoja tuhansien vuosien ajan. Idän ja lännen välinen raja-alue on joutunut usein taistelutantereeksi. Stolbovan rauhassa vuonna 1617 Inkerinmaa liitettiin Ruotsi- Suomeen. Alueen asuttamiseksi suomalaisia houkutteltiin sinne lupaamalla vapautuksia sotaväenotoista. Inkeriin muuttikin luterilaisia Suomesta erityisesti Karjalasta ja Savosta. Inkerinmaa päätyi pysyvästi Venäjän hallintaan Suuren pohjan sodan päättyessä vuonna 1721, jonka jälkeen alue alkoi venäläistyä. Inkerinsuomalaisten erityinen asema,kulttuuri ja kieli säilyivät luterilaisen kirkon ja sen ylläpitämään suomenkielisen koulunopetuksen ansiosta. 1800- luvulla alueelle perustettiin suomenkielisiä kouluja ja alkoi ilmestyä suomenkielisiä lehtiä. 1930-luvulla suomeksi ilmestyneet sanomalehdet lakkautettiin ja suomenkieliset koulut suljettiin. Vuonna 1941 Saksan miehittämältä alueelta siirettiin Suomeen 63 000 inkeriläistä, jotka Suomi välirauhansopimuksessa sitoutui palauttamaan Neuvostoliittoon. Palautettujen määrä oli 55000 ihmistä. Palautettujen joukossa olivat Elinan isoäitinsä Anna-Maria Rätte, hänen äitinsä Lempi ja kaksi tätiä Sylvi ja Aino. Hänen 17-vuotias enonsa Toivo menehtyi Suomeen keuhkokuumeeseen. Wirrosista Juho, Elina, Wiljam ja Suomessa syntynyt Armas Ilmar vanhempiensa kanssa palasivat kotialueelleen.

Nykyään monet Virossa asuneista inkerinsuomalaisista ovat muuttaneet Suomeen.

Elina muutti Virosta Suomeen maaliskuussa 1998 monien muiden inkerinsuomalaisten joukossa. Suomen kielen opiskelu sujui helposti, koska kotona Inkerinmaala kotikielenä oli inkerinkieli. Inkerinkieli muistuttaa paljon suomen kieltä. Elina oli aina innostunut suomen kielen opiskelusta ja Turun ammatti-instituutin ja Turun AKK:n opettajat olivat tyytyväisiä hänen suomen kielen taitoonsa. Työharjoittelun jälkeen työpaikkakin löytyi Turun iltalukion vieraskielisten nuorten opetuksesta. Nykyään hän toimii peruskoulun kurssin ryhmänohjaajana ja opettaa Turun iltalukiossa suomen kieltä ulkomaalaisille. Vapaa-aikana hän opiskelee Jyväskylän yliopistossa suomen kieltä. Elinan harrastuksiin kuuluvat ATK, suomen kieli ja urkumusiikki. Elina kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja tykkää joulusta ja joulumusiikista.

Turun iltalukio on muutakin kun lukio!

Iltalukion ILTAKIRPPIS.

Peruskoulun kurssin INFOPÄIVÄ.